Esittely
Projektioppiminen on opetuksen organisointimuoto, jonka keskiössä on jokin projekti. Projektioppimisessa korostuvat muun muassa toiminnallisuus, oppilaiden aktiivinen rooli, ongelmakeskeisyys ja yhteistoiminnallisuus. Oppilaille pyritään projektien kautta näyttämään, että matematiikkaa tarvitaan myös arjessa ja tulevassa työelämässä, mikä lisännee heidän matematiikkainnostustaan.
Projektien aikana kehittyvät matematiikan sisältöjen osaamisen lisäksi useat työnantajien ja uuden opetussuunnitelman perusteiden arvostamat metataidot, kuten ryhmätyöskentely- ja vuorovaikutustaidot, ongelmanratkaisukyky, tiedonkäsittelytaidot, pitkäjänteisyys sekä tieto- ja viestintäteknologian käyttötaidot.
Kehityshankkeen aikana kootaan projektipankki yläkoulun matematiikan opettajien käyttöön. Pankin tarkoituksena on madaltaa opettajien kynnystä hyödyntää projektityöskentelyä opetuksessaan ja pienentää heidän työtaakkaansa projektien suunnittelussa. Kehityshankkeessa on tarkoitus myös testata pankkiin kerättyjä projekteja käytännössä eri yläkoulujen matematiikan opetuksessa.
Esittelyvideo
Kirjoituksia hankkeesta
Projektioppiminen – lähtökohtana ympäröivä maailma
Projekteja yläkoulun matematiikkaan
Materiaalit opetustyön tueksi
Asteet: perusopetus, luokat 7-9
Oppiaineet: matematiikka
Kuvaus: Hankkeessa on luotu projektipankki yläkoulun matematiikan opettajille. Useimmista projekteista löytyy sekä oppilasohje että lisäohjeistus opettajalle. Lisäksi pankin alusta löytyy opettajalle ohjeistusta projektien ohjaamiseen, arviointiin ja eriyttämiseen. Projektipankin yhteyteen on linkitetty myös hankkeeseen liittyvät opinnäytetyöt, joissa raportoidaan projektikokeiluja. Uusi OPS korostaa vahvasti oppimiskäsitystä, jossa oppilas on aktiivinen toimija ja opettaja oppimisen ohjaaja. Vastaava näkemys kuuluu myös projektioppimiseen. OPS:n matematiikan osuus tuo esiin matematiikan yhteyden arkielämään, mikä on olennaista projektioppimisessa. Projektit kehittävät matemaattisten taitojen lisäksi nykypäivänä tarvittavia menestymisen taitoja, kuten ryhmätyöskentely- ja vuorovaikutustaitoja,ongelmanratkaisukykyä, tiedonkäsittelytaitoja, pitkäjänteisyyttä, tieto- ja viestintäteknologian käyttötaitoja, täsmällistä ilmaisua sekä esiintymiskykyä, mitä korostetaan myös uudessa OPS:issa. Projektit voidaan nähdä myös keinona eriyttää ja toisaalta eheyttää opetusta. Summatiivisen arvioinnin lisäksi formatiivinen arviointi on osa projektien arviointia. Oppilaat arvioivat omaa työskentelyään ja tekevät vertaisarviointeja. Oppilailla on myös perinteistä opetusta suurempi mahdollisuus vaikuttaa omaan opiskeluunsa.
Tyyppi: muu tukimateriaali opettajille, (oppi)materiaalia oppilaiden käyttöön
Avainsanat: projektioppiminen, projektipankki, yläkoulun matematiikan opetus
Muut materiaalit
Julkaisuja
- Eriksson, S.-L. & Viro, E. (2015). Projektioppiminen yläkoulun matematiikassa. LUMAT, 3(7), 1005-1011.
- Eriksson, S.-L. & Viro, E. (2015). Projekteja yläkoulun matematiikkaan. LUMA-sanomat.
- Eriksson, S.-L., Salminen, J. & Viro, E. (2016). Projektioppiminen: lähtökohtana ympäröivä maailma. LUMA-sanomat.
- Hakala, V. (2017). Sirkustaide matematiikan opetuksessa. Diplomityö, ohjaajat Kaarakka, T., Joutsenlahti, J. ja Viro, E., Matematiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto.
- Hirn, I. (2016). Yritysyhteistyöprojektin kehittämistutkimus perusopetuksen vuosiluokan 9 matematiikassa. Diplomityö, ohjaajat Eriksson, S.-L., Joutsenlahti, J. ja Nokelainen, P., Matematiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto.
- Jäsberg, A. (2016). Yläasteen oppimiskokonaisuus matematiikan ulkona opettamiseen. Diplomityö, ohjaaja Eriksson, S.-L., Matematiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto.
- Ranta-Nilkku, A. (2015). Projektioppiminen yläkoulun matematiikan opetuksessa: oppilaiden kokemuksia funktioprojektista. Pro gradu -tutkielma, ohjaaja Viholainen, A., Fysiikan ja matematiikan laitos, Itä-Suomen yliopisto.
- Rasimus, E. (2017). Kehittämistutkimus yritysyhteistyöprojekteista yläkoulun matematiikan opetuksessa. Diplomityö, ohjaajat Kaarakka, T., Nokelainen, P. ja Viro, E., Matematiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto.
- Salminen J. (2016). Projektioppiminen matematiikassa liikunnallisilla projekteilla. Diplomityö, ohjaaja Eriksson, S.-L., Matematiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto.
- Viro, E., & Joutsenlahti, J. (2018). Projektityöskentelyn kehittäminen yläkoulun matematiikan opetuksessa. FMSERA Journal, 2(1), 90-99.
- Viro, E. & Joutsenlahti, J. (2018). The StarT Project Competition from the Perspective of Mathematics and Academic Literacy. Educ. Sci. 8(2), 67.
- Viro, E., Joutsenlahti, J. & Eriksson, S.-L. (2017). Projektityöskentely matematiikan opiskelussa yläkoululaisten ja heidän opettajiensa kokemana. FMSERA Journal, 1(1), 121-131.
- Viro, E. (2016). Projektipankki yläkoulun matematiikkaan. Dimensio, 2016(5), 29-30.
- Viro, E. (2015). Projektioppiminen perusopetuksen vuosiluokkien 7-9 matematiikassa. Diplomityö, ohjaaja Eriksson, S.-L., Matematiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto.
Vielä tekeillä olevat julkaisut
- Viro, E. Väitöskirja: Projektityöskentely yläkoulun matematiikassa. Väitöskirjan tarkoituksena on tarkastella yläkoulun matematiikan opetuksen kontekstissa toteutettavan projektityöskentelyn oppimistavoitteiden, matematiikan oppimisen ja työelämätaitojen, toteutumista. Viitekehyksenä käytetään Moschovichin (2015) akateemista lukutaitoa, Nissin (2015) kompetenssikukkaa ja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita (2014). Lisäksi tutkitaan, millaisessa projektiympäristössä nämä oppimistavoitteet saavutetaan.
Yhteyshenkilöt
- Elina Viro, Tampereen yliopisto, elina.viro@tuni.fi
- Vikke Vuorenpää, Tampereen yliopisto, vikke.vuorenpaa@tuni.fi