Uudet opetussuunnitelman perusteet vaativat ongelmanratkaisutaitojen kehittämistä. Myös perusteissa mainittuja sosiaalisia tavoitteita, ajattelun taitoja ja tunteiden hallintataitoja voidaan saavuttaa avoimien ongelmien parissa yhdessä työskentelemällä. Ymmärrystä ongelmanratkaisuun -hankkeen tavoitteena on lisäksi innostaa oppilaita matematiikan opiskelemiseen.
LUMA SUOMI -ohjelmaan kuuluvassa hankkeessa on mm. järjestetty kouluissa hankkeesta tiedottavia vanhempien iltoja ja avoimien ovien päiviä, jolloin vanhemmat ovat päässeet osallistumaan ongelmanratkaisuprojektiin.
Oppilaiden sitoutumisen ja motivoitumisen kannalta on ollut merkityksellistä se, että vanhemmat ovat olleet kiinnostuneita hanketyöskentelystä ja sen lopputuloksesta.
Vanhemmat ovat hankkeen esittelyn jälkeen saaneet ratkaistavakseen esimerkiksi PISA-tehtävänäkin tunnetun ongelman etäisyyksistä:
Maijan ja Matin koulumatka
Maija ja Matti käyvät samaa koulua. Maija asuu 2 kilometrin päässä koulusta ja Matti 5 kilometrin päässä. Kuinka kaukana he asuvat toisistaan?
Koska keskustelu on matematiikan oppimisen ydintaitoja, vanhempia on pyydetty ratkaisemaan ongelmaa vierellään istuvan henkilön kanssa. Aluksi ongelma on tuntunut lapsellisen helpolta kunnes joku on huomannut perustilanteen haasteen: Tehtävässä ei sanottu, että Matti Ja Maija asuisivat samalla suunnalla. Tilanne on yleisen innostuksen lisäksi tuonut hyvin esiin oppilaiden vastaavassa tilanteessa kokemia tunteita: häpeää, pelkoa, ahdistusta, innostusta, iloa, tyydytystä… Avoimien ongelmien parissa näille väistämättömille negatiivisillekin tunteille etsitään ratkaisua edistävää purkautumistietä.
Kun oppilaat ovat saaneet koulussa saman pulman seuraavina päivinä ratkaistavakseen, on vanhempien ja oppilaiden välille syntynyt keskustelua mm. ratkaisumenetelmistä. Osa oppilaista on tuonut vanhempiensa tuotoksia luokkaan yhdessä pohdittaviksi. Vanhempien ratkaisut eivät useinkaan ole ylivertaisia oppilaiden tuloksiin verrattuna. Sen sijaan oppilaat ovat käsittelytuokioiden jälkeen pystyneet opettamaan vanhemmilleen esimerkiksi systemaattista ratkaisustrategiaa.
Oppilaat ovat olleet motivoituneita tutkimaan aikuisten ajattelumalleja. Vanhempien osallistamisella on saatu kouluyhteisö ja oppilaat kokemaan ajattelutaitojen kehittäminen tärkeäksi ja opettajien kertoman mukaan työskentelyyn sitoutuminen on entisestään lisääntynyt. Jossain kouluissa vanhemmat ovat pyytäneet ”Kuukauden ongelman” koulun verkkosivuille kaikille tiedoksi.
Teksti ja kuva: Sirpa Wass.