Mitä sitten, jos heitän tyhjän karkkipussin maahan?
Mitä sitten? -kysymys on monipuolinen oppimisen väline, kun halutaan ymmärtää ihmisen vaikutuksia ympäristöön tai ympäristössä tehtyjen tutkimusten merkitystä laajemmassa kontekstissa: Olen mitannut koulun lähialueiden vesistöistä erilaisia arvoja – Mitä sitten?
Mitä sitten? -kehittämishanke on osa LUMA SUOMI -kehittämisohjelmaa. Siinä suunnitellaan, toteutetaan ja testataan kaksi luonnontieteitä integroivaa oppimiskokonaisuutta. Kokonaisuuksien työniminä pilotointivaiheessa ovat Saastuttaminen ja Mobiililaboratorio.
Ekososiaalinen sivistys ennen ja nyt
Saastuttaminen -oppimiskokonaisuuden avulla tuetaan ekososiaalisen sivistyksen edistämistä OPS 201 mukaan.
Kokonaisuudessa oppilaat ja opettajat tutustuvat maantieteen, biologian ja kemian sisältöjä ja menetelmiä yhdistellen ympäristöämme kuormittaviin roskiin ja saasteisiin. Oppilaat jalkautuvat koulun lähiympäristöön kuvaamaan roskia ja tutkivat laboratoriossa veteen päässeen öljyn vaikutuksia linnun höyhenpeitteeseen.
Oppilaat saavat myös tehtäväkseen kysellä vanhemman sukupolven ihmisiltä heidän käsityksistään roskaamisesta ja saastuttamisesta. Tavoitteena on tiedostaa, että kunkin sukupolven ymmärrys ja osaaminen ovat sidoksissa aikaan ja tilanteeseen. Koulunsa 1900-luvun puolivälissä käyneet ovat varmasti oppineet hyvin erilaisia asioita ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta kuin nykykoululaiset.
Opetusmenetelmät ovat osallistavia ja pyrkimyksenä on vastuullisten elämäntapojen ja omien vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen.
Maankäytön vaikutukset veden laatuun
Mobiililaboratorio-oppimiskokonaisuudessa oppilaat tutkivat koulun lähiympäristön vesistöjä. Tutkimuksissa he mittaavat vesistöistä erilaisia fysikaalisia suureita LabQuest2- tiedonkerääjiin sekä iPadeihin yhdistettävillä mittausantureilla ja tallentavat tulokset mobiililaitteella verkossa olevaan tietokantaan.
Luokkahuoneessa yksittäisten mittauspisteiden tuloksia tarkastellaan Paikkatietoikkunan karttapalvelussa.
Karttojen avulla analysoidaan, miten esimerkiksi maankäyttö tai vaikkapa peltolohkon kaltevuus ja rinteen suunta vaikuttavat veden laatuun vesistön eri osissa. Eri kartta-aineistoja yhdistellen pyritään ymmärtämään veden laadun alueellisten erojen taustalla vaikuttavia tekijöitä.
Kokonaisuudessa yhdistyvät fysiikan, kemian ja maantieteen sisällöt ja menetelmät sekä erilaiset oppimisympäristöt rantaviivasta mobiilimittalaitteisiin ja paikkatietopalveluihin.
Hankkeessa hyödynnetään myös opettajankoulutuksen mahdollisuuksia.
Hanketyöntekijät, maantieteen aineenopettajaksi opiskelevat Marianna Kuusela ja Tommi Sironen, osallistuivat syksyllä 2014 monitieteiselle luonnontieteiden opettajaopiskelijoille suunnatulle syventävälle kurssille. Osallistujat opiskelivat ensin oppiaineiden integroinnin teoriaa ja käytänteitä, ja laativat sitten monitieteisissä ryhmissä luonnontieteellisiä oppiaineita integroivia oppimiskokonaisuuksia.
Kurssin puitteissa tuotettuja oppimiskokonaisuuksia testataan parasta aikaa kolmessa yläkoulussa Turun seudulla.
Kuusela pilotoi Saastuttaminen-kokonaisuutta kahden biologian ja maantieteen opettajan kanssa Piispanlähteen koulussa, Kaarinassa. Pilotointiin osallistuvat ensisijaisesti koulun 7.-luokkalaiset, mutta jos aikaa jää pilotointi ulotetaan myös ylemmille luokille.
Sironen puolestaan pilotoi mobiililaboratorio-kokonaisuutta Paimion Vistan koulussa sekä myöhemmin turkulaisessa Puropellon koulussa. Pilotointiin osallistuvat oppilaat ovat 7.- ja 9.-luokkalaisia. Lisäksi mukana on kaksi opettajaa (biologia/maantieto ja fysiikka/kemia) molemmista kouluista.
Pilotointivaiheessa Kuusela ja Sironen havainnoivat prosessin etenemistä ja haastattelevat opettajia ja oppilaita. Kesän ja syksyn aikana 2015 kokonaisuuksista tuotetaan kaikille avointa verkko-oppimateriaalia.
Lisätietoja:
Sanna Mäki, hankkeen vastuullinen johtaja, sanna.maki@utu.fi
Marianna Kuusela, Saastuminen-oppimiskokonaisuus, maanku@utu.fi
Tommi Sironen, Mobiililaboratorio-oppimiskokonaisuus, tajsir@utu.fi
Teksti ja kuvat: Sanna Mäki.
