LUMA SUOMI -ohjelmaan kuuluvan Matikkakukko-hankkeen koulutukset ovat keskittyneet peruskoulun keskeisten matematiikan sisältöjen toiminnalliseen opettamiseen. Koulutusten painopisteinä ovat olleet käsitteiden oppiminen, matematiikan kielentäminen, konkretia sekä tutkiva oppiminen.
Matikkakukko on pitänyt Savonlinnassa LUMA SUOMI -kehittämisohjelman tuella tähän mennessä kuusi koulutuspäivää peruskoulun opettajille.
Koulutuspäivien teemat
- Kymmenjärjestelmävälineet alakoulun matematiikassa
- Matikkavälineet yläkoulussa
- Lukukäsitteen kehittäminen toiminallisesti alkuopetuksessa
- Sanalliset selväksi ala- ja yläkoulussa
- Kymmenjärjestelmä ala- ja yläkoulussa
- Peruslaskutoimitukset yläkoulussa
- Murto-, desimaali- ja prosenttilukujen käsitteet sekä laskutoimitukset ala- ja yläkoulussa
- Yhtälöt ja suhteet toiminnallisesti yläkoulussa
Kunkin koulutuspäivän jälkeen on kerätty palautetta opettajilta.
Eniten kiitosta tuli käyttökelpoisista, sellaisinaan tai soveltaen kouluun vietävistä esimerkeistä ja vinkeistä.
Omakohtaisten kokemusten saaminen välineiden käytön ja niillä tekemisen suhteen nähtiin antoisaksi. Erityisesti itse kokeilemisen roolia kiiteltiin.
Osalle toiminnallinen matematiikka oli hyvinkin tuttua, mutta parille vastaajalle välineet yläkoulun tunnilla oli aivan uusi, hämmentävä, mutta kiehtova ajatus.
Palautteissa tuotiin esille myös opettajan omien ajatusten avartumista koulutuksen ansiosta.
Opetusmenetelmien puolella vahvistui ajatus symbolisten toistojen määrän sijaan toiminnallisuutta ja ymmärtämistä korostavan oppimismenetelmästä. Muutamassa palautteessa nähtiin tärkeänä ylä- ja alakoulun opettajien yhteisen keskustelun mahdollistaminen.
Osa koulutusten sisällöistä koettiin kaukaiseksi omille alkuopetusoppilaille. Yksittäisinä toiveina jatkon suhteen koulutuksilta toivottiin uuden OPS:n korostamia sisältöjä, TVT-taitoja ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien käsittelyä.
Opettajien kokemuksia Matikkakukon koulutuksista
Neljännen koulutuksen jälkeen opettajat kirjoittivat vapaasti tähänastisista koulutukseen liittyvistä ajatuksistaan ja kokemuksistaan. Vinkiksi he saivat neljä kysymystä.
1. Mikä on ollut koulutuksen anti omaa työtäsi ajatellen?
Noin puolessa 20 vastauksesta todettiin koulutuksen palauttaneen mieleen jo tiedossa olevia toiminnallisen matematiikan käyttötapoja ja antaneen lisää vinkkejä sekä käytännöllisiä esimerkkejä luokkaan vietäväksi.
Vastaavasti puolet vastauksista sisälsivät ajatuksen, että koulutus on avannut silmiä aivan uudelle tavalle opettaa ja ajatella matematiikkaa, haastanut pohtimaan opiskeltavia sisältöjä sekä omia opetusmenetelmiä.
Yleisesti koulutusten todetaan muuttaneen opettajien ajattelutapaa matematiikan suhteen. Osallistujat pitivät siitä, että koulutuksessa kokeiltiin jatkuvasti itse toiminnallisia työtapoja. Yksi vastaajista toivoi entistä enemmän itse tekemistä.
Muutama osallistuja koki koulutusten auttaneen ymmärtämään matematiikan oppimisvaikeuksia sekä erilaisia oppijoita.
Eräs mainitsi saaneensa rohkaisua välineiden käyttöön opetuksessa ja toinen kaipasi vielä vahvistusta ennen kuin oli valmis lähtemään välineiden kanssa luokkaan. Pitkäkestoista koulutusta pidettiin hyvänä, koska silloin asioihin palataan ja niitä syvennetään eri koulutuskerroilla.
2. Mitä olet vienyt koulutuksista omaan opetukseesi? Millaisia ovat olleet kokemukset oppilaiden kanssa toiminnallista matematiikka tehdessäsi?
Lähes kaikki opettajat kertoivat kokeilleensa oppilaiden kanssa jotain koulutuksessa kokeiltua toimintatapaa tai lisänneensä entisestään toiminnallisuutta matematiikan tunteillansa.
Eniten yksittäisistä työtavoista tai välineistä mainittiin kielentämisen lisääminen omilla matematiikan tunneilla. Kielentämisen kautta oli opetettu negatiivisten kokonaislukujen laskutoimituksia hyvin tuloksin. Myös sanallisten tehtävien ratkaisemista oli kielennetty ja vastaavasti keksitty itse sanallisia tehtäviä. Lisäksi mainittiin mm. polynomilaskennan kokeilua maitopurkin korkilla ja legoilla.
Koulutuksen innoittamana eräs osallistuja oli alkanut kerätä itselle materiaalipankkia, joku laittanut ”kokeet uusiksi”. Yksi vastaaja mainitsi kannustavansa entistä enemmän ymmärtävään matematiikan oppimiseen.
Kokemukset käsitteiden opettamisesta välineiden tuella ja toiminnallisesti olivat yleensä positiivisia. Oppilaiden reaktiot kuvattiin innostuneiksi. Eräs mainitsi heikkojen oppilaiden yläkoulussa lyöneen leikiksi, mutta muiden innostuneen.
Yksi opettajista mainitsi oman epäonnistumisen sietokykynsä kehittyneen välineillä tekemisen suhteen, eli kokeilu oli kannattanut.
3. Onko koulutuksesta ollut hyötyä työyhteisöllesi? Jos on, niin millaista?
Koulutuksen ansiosta koulujen matematiikan oppivälineitä oli kartoitettu ja otettu aiempaa aktiivisempaan käyttöön.
Useilla kouluilla suunniteltiin koulutuksen innoittamana uusien välineiden hankkimista ja koulutuksista koettiin saadun myös tukea välinehankintojen suunnitteluun.
Monet olivat kertoneet kollegoilleen Koulutuksessa käsitellyistä asioista ja työtavoista sekä jakaneet materiaaleja. Vastaanotto oli vaihdellut kiinnostuksesta välinpitämättömyyteen. Koulutuksen annin jakaminen omassa työyhteisössä koettiin haastavaksi ja eräs toivoi kollegoidenkin osallistuvan jatkossa vastaavaan koulutukseen.
4. Miten koulutus on tukenut uuden OPS:n toteutumista /laadintaa?
Koulutuksien sisällön koettiin vastaavan uuden opetussuunnitelman perusteiden vaatimuksia sekä antavan varmuutta ja ideoita OPS:n hengen mukaisen matematiikan opetuksen toteuttamisessa.
Matikkaukko-koulutus tarjoaa suoria esimerkkejä sekä ideoita paikalliseen opetussuunnitelmaan. Yhdessä palautteessa toivottiin jatkossa käsiteltävän enemmän uutta opetussuunnitelmaa, eritoten arviointiosuutta.
Kouluttajan näkökulmasta pitkäkestoinen koulutus on ollut hedelmällinen, sillä sarja koulutuksia mahdollistaa ryhmäytymisen ja aidon muutosprosessin opetusmenetelmien suhteen.
Olemme huomanneet, että koulutukseen osallistujat ovat pikkuhiljaa tutustuneet toisiinsa, innostuneet ja rohkaistuneet pohtimaan oppimista ja opetusta.
Lisäksi opettajat ovat jakaneet kokemuksia omista kokeiluistaan.
Hankeen rikkautena pidämme ryhmän monipuolista kokoonpanoa; on luokan- ja aineenopettajia, mutta myös erityisopettajia, luokanopettajaopiskelijoita sekä opettajakouluttaja. Keskusteluissa kohtaavat kentän ja yliopiston näkemys, kokemus ja uusin didaktinen oppi sekä heikon ja lahjakkaan oppilaan opetukselle tuomat haasteet.
Pienoisena yllätyksenä on tullut opettajien kokemus, että koulutusannin jakaminen kollegoille omilla kouluillansa on ollut työlästä koulutukseen osallistuneiden tiedon jakamisen haluista huolimatta.
Jatkossa jalkaudummekin myös kouluille samanaikaisopetukseen sekä pyydettäessä pitämään koko opettajakunnalle koulutusta VESO:n tai muun tietoiskun muodossa.
Jatkamme koulutusryhmän kanssa innolla eteenpäin kohti uusia matematiikan seikkailuita!
Teksti ja kuva: Jani Turunen ja Tuula Pesonen
