Minkälaisia tutkimuselämyksiä ja kokemuksia syntyy, kun Kaisla-ekopaku kaartaa koululle? LUMA SUOMI-ohjelmaan kuuluvassa Ekopaku-hankkeessa tuotetaan vesiaiheisia oppimiskokonaisuuksia, joissa oppiminen viedään ulos koulun lähiympäristöön.
Lumihiutaleiden rakenne ja veden selkärangattomat luupin alla
Kuudessa peruskoulussa Päijät-Hämeen alueella on tehty innokkaasti lumi- ja vesitutkimuksia. Eri-ikäiset oppilaat esikoululaisista yläkoululaisiin ovat tutkineet koulun pihalla muun muassa lumen koostumusta ja lumihiutaleen rakennetta sekä järven rannalla veden puhtautta ja selkärangattomia eliöitä.
Tavoitteena on lisätä uuden opetussuunnitelman mukaista kokemuksellista ja elämyksellistä opetusta ulkona ja sitä kautta innostaa oppilaita LUMA -aineiden opiskeluun.
Opetuksessa hyödynnettiin Ekopaku-hankkeessa suunniteltuja vesiaiheisia opetuskokonaisuuksia. Lumitutkimus syntyi Koulutuksesta kouluun –hankkeessa yhteistyössä opettajien kanssa. Sitä sovelsivat opetuksessaan niin esikoulun kuin alakoulun opettajat.
”Kaikki oli kivaa. Olisipa Ekopaku uudestaan. Se oli vähän kivempaa”, tuumi eräs 2.-luokkalaisen päivän tunnelmista.
Opetuksessa on käytetty hyväksi tieto- ja viestintätekniikkaa. Lahden seudun ympäristöpalveluiden Ekopaku- hankkeessa käytetään ulkokäyttöön soveltuvia tabletteja sekä digitaalisia mikroskooppeja. Ulko-opetuksen mahdollisuuksia lisää Kaisla-auto, jonka voi ajaa koulun pihalle tai järven rannalle. Kaislan näytöltä voi katsoa oppilaiden kuvaamat lumihiutaleet tai veden selkärangattomat.
Käytännön tutkimuksia yksinkertaisilla välineillä
Järvitutkimuksissa tutkimme ensin veden puhtauden aistinvaraisten testien avulla. Tutkimusvälineet ovat hyvin yksinkertaisia: lasi- tai muovipurkki, lämpömittari ja omat aistit. Mittasimme lisäksi veden happamuuden pH-paperilla ja näkösyvyyden näkösyvyyslevyllä.
Veden selkärangattomien tutkimista varten etsittiin sopivan matala, pehmeäpohjainen, kasvillisuuden ympäröimä järven ranta. Oppilaat jaettiin kolmen-neljän hengen ryhmiin. Jokainen pari tai ryhmä sai yhden pitkävartisen pohjaeläinhaavin sekä keittiösiivilän. Keittiösiivilä toimii pohjaeläinten tutkimisessa yhtä hyvin kuin kaupallinen haavikin, varsi vain on lyhyempi.
Lahden Ahtialan koulun 4-luokkalaisten digimikroskoopilla kuvaama malluainen.
Löydetyt selkärangattomat laitettiin valkoisiin vateihin tutkittavaksi. Digikuvausta varten niitä pyydystettiin yksittäin valkoiselle kukkaruukun alustalle. Eläimet määritettiin ulkonäön ja jalkojen lukumäärän perusteella selkärangattomien määrityskaaviota ja kirjallisuutta apuna käyttäen.
Ulkona työskentely toi tervetullutta vaihtelua tunteihin. 2.-luokkalaiset olivat erityisen innoissaan:
”Kaikkein kivointa oli tutkia hyönteisiä. Leikkiminen oli myös kivaa.”
”Ympän tunnit oli kivoja, varsinkin ulkotunnit, joissa oli paljon toimintaa.”
Joukossa on voimaa
Koulutuksesta kouluun -hankkeessa opettajat tekevät yhteistyötä LUMA -aineiden opetuksessa opettajapareina tai pieninä ryhminä. Kaikki mukana olevat opettajat ovat kokoontuneet kaksi kertaa kevätlukukauden aikana jakamaan kokemuksia ja vaihtamaan ideoita.
Opettajien tiimityön tukemisen lisäksi hankkeessa tarjotaan opiskelijoille tilaisuus tutustua LUMA-aineiden opetukseen kouluissa.
Lahdessa mukana on lähinnä Helsingin yliopiston Ympäristötieteiden laitoksen opiskelijoita. Heillä on asiantuntemusta aiheesta, mutta usein opetuskokemus puuttuu. Opettajien kanssa yhteistyössä opiskelijat voivat jakaa asiantuntemustaan ja oppia samalla opettamisesta.
”Yhteistyö muiden koulujen kanssa toi uusia ajatuksia, yhteissuunnittelua ja materiaaleja oppitunneille. Pelkästään yhteistyö koulun ulkopuolelle oli jo tärkeää ja uuden OPS:n mukaista”, toteaa hankkeessa mukana ollut alakoulun opettaja kevään palautteessa.
Tutustu vesiaiheisiin opetuskokonaisuuksiin Ekopaku-hankkeen sivuilla.
Lue lisää LUMA SUOMI-kehittämisohjelmaan kuuluvasta Koulutuksesta kouluun -hankkeesta.
Teksti ja kuvat: Aulikki Laine.
