Valtakunnalliset LUMA-päivät kokoavat tänään LUMA-aiheiden opettajia, eri yliopistojen LUMA-keskusten väkeä sekä opetushallinnon, opettajajärjestöjen ja elinkeinoelämän edustajia Vantaalle keskustelemaan yhteisten LUMA-hankkeiden tuloksista ja toteutuksesta. Lisätietoa on luvassa syyskuun alussa käynnistyneen LUMA SUOMI -ohjelman eri osista ja käytännön toteutuksesta.
LUMA SUOMI: Matematiikan puiteohjelma
Matematiikan puiteohjelma tavoittelee oppilaiden innostuksen ja matematiikkamotivaation lisäämistä tuomalla kouluihin oppilaskeskeisiä opetusmenetelmiä, jotka antavat tilaa oppilaan matemaattisen luovuuden herättämiselle. Myös toiminnallisuus nostetaan entistä tärkeämpää rooliin erityisesti esi- ja alakouluopetuksessa.
Matematiikan opettajia puolestaan rohkaistaan avointen ja laajempien ongelmien käyttämiseen opetuksessa ja joustavien lähestymistapojen opettamiseen esimerkiksi yhtälönratkaisussa. Joustava ja luova ajattelu ovat esillä yläkoulupainotteisissa hankkeissa, joissa panostetaan myös matematiikan yhteiskunnallisen merkitykseen.
”Matematiikan yhteiskunnallista merkitystä tuodaan esiin erityisesti teknologiakasvatuksen puiteohjelman yhteydessä. Uusissa, 2016 voimaan tulevissa, OPS:n perusteissa ohjelmoinnilla on iso rooli, ja se on sijoitettu matematiikan yhteyteen. Osana matematiikan puiteohjelmaa on myös tarkoitus suunnitella ohjelmoinnin opetuksen tueksi työkaluja, joiden avulla ohjelmointia voi käyttää nimenomaan matemaattisen ajattelun kehittäjänä”, kirjoittaa matematiikan puiteohjelman vetäjä, professori Peter Hästö Oulun yliopistosta.
LUMA SUOMI: Luonnontieteiden puiteohjelma
Luonnontieteiden puiteohjelmaa vetävä apulaisprofessori Pekka Hirvonen Itä-Suomen yliopistosta haluaa nostaa esille uusissa perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa korostuvia teemoja kuten oppilaan roolia aktiivisena toimijana, oppimisen iloa ja luovuutta, eheyttävää opetusta ja uudenlaisia oppimisympäristöjä.
Hirvosen mukaan LUMA SUOMI –hankkeen luonnontieteiden puiteohjelma kattaa hyvin monia uuden OPSin aiheita ja sitä kautta tukee opettajien ja koulujen paikallista OPS-työtä.
”Näkisin, että näissä hankkeissa pystymme palvelemaan koulutasolla opettajia OPSin uusien teemojen ottamisessa osaksi opetusta. OPSIssa yksi iso uusi asia on laaja-alaisuus, joka on ennennäkemättömässä mittakaavassa mukana tässä uudistuksessa.”
Toinen tärkeä teema ovat uudenlaiset oppimisympäristöt. ”LUMA-toiminnan perusperiaatteisin on pitkään kuulunut oppimisympäristön käsitteen laajentaminen”, Hirvonen toteaa.
”Oppimisympäristöjen laajentaminen on yksi asia, johon luonnontieteiden puiteohjelmaan otettujen hankkeiden valinnalla on pyritty. Tavoitteena on nostaa mielenkiintoa LUMA-aineita kohtaan mm. kokeilemalla rajoja ja selvittämällä käytännön tasolla millä tavoin oppimisympäristökäsitettä voisi laajentaa ja katsoa eri näkökulmista.”
Hirvonen uskoo, että uusilla oppimisympäristöillä ja opetuksen konkretisoinnilla on suuri merkitys siinä miten opiskelijat hakeutuvat näiden aineiden pariin jatkossa. Hän toivoo sekä oppilaiden, opettajien että tutkijoiden saavan paljon irti yhteisistä projekteista.
”Opettajat tarvitsevat tiettyjä taitoja koulun ulkopuolisten ympäristöjen hyödyntämiseen. Vaatii kohteen tuntemusta, vuorovaikutusta ja asiapitoista tietämystä, jotta ryhmän kiinnostus voidaan herättää etukäteen ja oppilailla on tilaisuus miettiä yhdessä opettajan kanssa mitä esimeriksi yritysvierailusta voidaan parhaimmillaan saada irti.”
Yhteistyö hankkeiden parissa on lähtenyt liikkeelle positiivisesti: Hirvonen kertoo, että kouluilta on tullut paljon yhteydenottoa ja opettajilla on kova halu lähteä mukaan.
”OPS-uudistus osaltaan varmaan inspiroi opettajia kokeilemaan uudenlaita yhteistyötä ja etsiä uusia ajatuksia ja ideoita.”
LUMA SUOMI: Teknologian puiteohjelma
”Informaatioteknologian rooli yhteiskunnassa on kasvanut räjähdysmäisesti ja teknologian käytöllä on valtavan paljon esimerkiksi yhteiskunnallisia ulottuvuuksia”, linjaa LUMA SUOMI –hankkeen teknologian puiteohjelmaa vetävä professori Tapio Salakoski Turun yliopistosta.
”Ilman muuta teknologian puiteohjelman aihepiirit tukevat OPS-työtä kahdellakin merkittävällä tavalla: ensinnäkin jäsennämme mitä tekniikasta ja tietotekniikasta tarvitsee yleensä peruskoulussa osata ja opettaa ja toiseksi olemme nostaneet OPSissa mainitun ohjelmoinnin osana kaikkea opetusta.”
Salakosken mukaan teknologian puiteohjelma haluaa tukea teknologiaan liittyvien hyvien asioiden ja kokemusten leviämistä. Ohjelmointi on suurin kokonaisuus, mutta hankkeissa tuodaan esille myös muita tietoyhteiskunnan ilmiöitä ja lainalaisuuksia.
”Tavoitteenamme on tarjota ohjelmointia monipuolisesti: teknologialla ja ohjelmoinnilla on monenlaisia rooleja ympärillämme. Ohjelmoitavan maailman mekanismien ymmärtäminen alkaa olla yleissivistyksen vaatimus ja ohjelmoinnilla on välinearvoa matematiikassa mm. matemaattisen ajattelutavan kehittymisessä ja ongelmanratkaisussa. Ohjelmointi on aktiivisen toiminnan väline jolla voidaan havainnollistaa myös luonnontieteiden ilmiöitä ja niiden opettamista”
Teknologiapuiteohjelmassa kehitetään uudenlaisia oppimisen taitoja, tehtäviä ja oppilaita aktivoivia työtapoja.
”Autamme opettajia paitsi tuomaan opetukseen uusia teknologiasisältöjä, myös käyttämään teknologiaa oppimisen välineenä vanhojen sisältöjen suhteen”, Salakoski kuvailee ohjelman konkreettisia hyötyjä opettajille.
Hän kertoo, että ohjelmissa kehitettyjä ja suunniteltuja ratkaisuja halutaan kokeilla koulujen arjessa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta niitä voidaan parantaa koulujen ehdoilla palautteen, toiveiden ja kokemusten perusteella.
”Parhaassa tapauksessa yhteistyökoulujen kanssa muodostuu palauteluuppi, jonka avulla saamme parannettua toimintaa palautteen mukaan. Maantieteelliseen kattavuuteen kiinnitetään huomiota toimivien ratkaisujen löydyttyä, mutta etenkin hankkeen loppuvaiheessa. Sen sijaan heti alkuvaiheessa haemme yhteistyökouluiksi edustavaa otosta erityyppisistä, -kokoisista ja -kielisistä kouluista.”
Teksti ja kuva: Maija Pollari.
